Toivo Kärjen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Warner Music julkaisee kattavan koosteen Toivo Kärjen sävellysten ensilevytyksiä puolen vuosisadan ajalta. 100-vuotisjuhlakokoelma käsittää kaikkiaan yli 1200 sävellystä jaettuna 32. albumille.

TOIVO KÄRKI 100 VUOTTA

Toivo Kärki (1915 – 1992) oli oman aikansa menestynein suomalainen iskelmäsäveltäjä. Hänen sävellyksensä olivat kaksi kertaa Suomen edustajana Eurovision laulukilpailussa. Hänen laulujaan levyttivät muun muassa Henry Theel, Olavi Virta, Metro-tytöt, Tapio Rautavaara, Eino Grön, Viktor Klimenko, Lasse Mårtenson, Katri Helena, Fredi, Georg Ots, Frederik ja Juha Vainio. Kärjen suosituimpiin sävellyksiin kuuluvat ”Täysikuu”, ”Kulkurin iltatähti”, ”Hiljainen kylätie”, ”Onni jonka annoin pois”, ”Vanhan veräjän luona”, ”Rakkauden rikkaus” ja ”Karjalan Marjaana”.

Hänen ensimmäinen julkaistu sävellyksensä oli ”Sit’ en tietää voi” vuodelta 1933. Sen lauloi levylle Kauno Raivio. Kärki oli silloin 18-vuotias ja soitti pianoa tamperelaisessa ravintola Funkiksessa. Seuraavina vuosina Kärjellä oli kiinnityksiä tunnetuissa orkestereissa. Sotavuosina hän palveli tykistöupseerina, mutta asemasodan aikana oli myös aikaa säveltää. Monet silloin levytetyt laulut, kuten ”Tuonne Äänisjärven rantaan” edustavat Karjala-romantiikkaa, mutta Kärki ei ryhtynyt tekemään propagandalauluja. Syntyneiden teosten joukossa olivat myös klassikon asemaan nousseet ”Liljankukka” ja ”Siks’ oon mä suruinen”.

Sodan jälkeen Kärki perusti oman yhtyeen, laulusolistina Henry Theel. Hän vieraili ahkerasti levystudiossa ja teki myös filmimusiikkia. Vuonna 1955 hän siirtyi Musiikki-Fazerin kotimaisen tuotannon päälliköksi. Tässä asemassa hänellä oli erinomaiset mahdollisuudet julkaista omia sävellyksiään, mutta hän tuotti myös muiden sävellyksiä ja pani alulle monen menestyneen viihdetaiteilijan uran.

Kärki pyrki aina pitkäjänteiseen yhteistyöhön sanoittajien kanssa. Alkuvuosien tärkein sanoittaja oli Kerttu Mustonen. Vuonna 1948 hän aloitti laulujen tekemisen yhdessä Reino Helismaan kanssa. Heidän ensimmäinen suuri menestyksensä oli elokuvasävelmä ”Rovaniemen markkinoilla”, jota aikanaan syytettiin suomalaisten musiikkimaun turmelemisestä. Yhteistyö päättyi Helismaan kuolemaan 1965. Sen jälkeen Kärki aloitti yhteistyön Juha Vainion kanssa. Heidän ensimmäinen menestyskappaleensa oli ”Minne tuuli kuljettaa”, joka ei kuitenkaan päässyt Suomen Eurovisio-edustajaksi, vaikka letkis oli tuohon aikaan muodissa. Toinen tärkeä kumppani oli Vexi Salmi.

Monista Toivo Kärjen sävellyksistä on vuosien mittaan tehty kymmeniä levytyksiä. Ne soivat jatkuvasti tanssipaikoilla ja radiossa. Teoston mukaan hänen eniten esitetty kappaleensa viime vuosina on ollut kaihoisa ”Kulkurin iltatähti”. Nyt julkaistu juhlakokoelma tarjoaa tilaisuuden tutustua säveltäjän monipuoliseen tuotantoon ensilevytysten avulla. Kärki muistettaneen parhaiten tunteellisista tangoistaan ja railakkaista rillumarei-ralleistaan. Hänen skaalansa ulottui kuitenkin lastenlauluista marsseihin. Puolustusvoimien laulukilpailua varten 1953 sävelletty ”Ohi on” pysyy yhä varusmiesten suosikkina, vaikka se ei alun perin voittanutkaan kilpailua. 1940-luvulla hän oli merkittävä jazzsäveltäjä, mistä ovat osoituksena ”My serenade” ja ”Why nameless”. Kärjen tuotanto kokonaisuudessaan on merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa puolen vuosisadan ajalta.

Pekka Gronow